Nelijalkaiset terapeutit: Kesä kolkuttelee!

Maastoilukausi korkattu!

Olemme maastossa! Jippii! Uhri ja tätiratsastaja, Äly ja Väläys!

Vuokraajan tyyilnäyte okserilla! Helppoa kun osaa!

Pahaa-aavistamaton tätiratsastaja meni eilen tallille tarkoituksena hioa vähän kouluratsastuksellisia kuvioita ennen tämänpäiväistä valmennusta (koska edellisestä ratsastuksesta oli jo melkein viikko!), mutta toisin kävi. Tätiratsastaja livisti töistäkin pari tuntia ennen aikojaan, että ehtii hyvin ratsastaa, mutta ei sitten muistanut, että maneesi on varattu. Ja siitäkös Uhri innostui, että joo, mennään tonne tielle ottamaan pienet alkukävelyt ja sitten maneesiin kun valppa loppuu. No, eihän siinä, kai sitä voi pätkän tietä mennä, vaikka edellinen kerta tätiratsastajan tielläköpöttely-yritystä päätyikin passagepiaffiin. Nimittäin, tätiratsastaja läksi henkselit paukkuen joskus alkuvuodesta Nakkelilla kiertämään rataa. Tai eihän sinne päässyt, kun siellä oli traktori. No, tietä pitkin sitten. Jaska oli jo hyväksynyt traktorin ja sen luona heiluvan ihmisen, kun peltoa pitkin huristi moottorikelkka. Ei muuta kuin ympäri ja takaisin. Jaska kasvoi ainakin puoli metriä ja oli ihan hilkulla lähteä laukalle, koska se hemmetin kelkka huristeli jo kohta toisella puolella peltoa. Tultiin sitten tallille niinkin korkeassa muodossa, että sille olisi kalvennut jopa maailman huiput ja sen verran hienoa passagea ja piaffia mentiin, että jos Valmentaja olisi sen nähnyt, hän olisi voinut ristiä kätensä ja kuolla onnellisena siihen paikkaan. Että niillä fiiliksillä. Ainiin, moottorikelkkapelkäilyn jälkeen Jaska oli tarhassaan syömässä ja kelkkoja meni sen tarhan vierestä oikein isosti pöristen ja mitä teki kelkkoja pelkäävä hevoinen? No, jos oikein tarkkaan katsoi, niin saattoi hieman kääntää korvaa melun suuntaan. Hmph.

Sitä kuusta maistaminen, jonka vierellä seisot.

No, käytiin sitä sentään pari kertaa sen kelkkapaniikkiepisodin jälkeen vähän tiellä käpsyttelemässä Seban kanssa ja ihan ok meni, mitä nyt tamma aiheutti pieniä paniikinpoikasia omalla showllaan, mutta kaikesta selvittiin kunnialla ja hengissä! Ja ilman, että täti olisi saanut hyperventilaatiokohtauksen! Tätiratsastaja on ollut ovela ja usuttanut Vuokraajan maastoilemaan että Jaska siedättyy taas sivistykseen ja kovaan pohjaan ja Vuokraaja onkin tehnyt työtä käskettyä ja käynyt viikon sisään jo kaksi kertaa, joten tätiratsastajakin pystyi lähtemään ihmisten ilmoille. "Alkukävelyt" (45min) menikin sitten oikein mukavasti, aluksi ihmeteltiin pellolla olevia joutsenia (ainakin 50!), sitten pyllistelevää setää (kuulemma kengitti autoaan) ja isoja kaapelikeloja. Niiden kohdalla Jaska yritti huijata, että ne on pelottavia, mutta tätiratsastaja tiesi, että ne oli siinä viimeksikin, kun Vuokraaja kävi maastossa, joten ei auttanut pullikointi, eteenpäin piti mennä, koska täti määrätietoisesti niin kertoi. Ja voi ettien että, kun oli mahtavaa! Niin oli lämmintä että ilman takkia tuli hiki ja pollet pysyivät rauhallisina! Eipä sitten viitsinyt enää sen jälkeen mennä maneesiin vääntämään, koska oli niin hyvä mieli. Ja toisaalta, lahjattomat treenaa, joten reippain mielin valmennukseen!

Uhri ottaa kuvaa!

Kehitystä

Eipä siitä niin kauaa ole, kun sana vastalaukka sai tätiratsastajan niskavillat pystyyn ja vatsan kihelmöimään. Että sehän on semmoista, missä tarvitaan tasapainoa ja hallintaa ja mielenrauhaa. Mutta niinpä vaan sitäkin harjoitellaan ihan tosta noin vaan. Asiaa ehkä helpottaa se, että Jaskalla on jo sitä kuuluisaa tasapainoa, jolloin se ei ole kaatumassa syrjälleen joka mutkassa ja kaarteessa eikä sen tarvitse kaahottaa miljuunaa aina, kun laukataan että pysyy oikeassa askellajissa. Katsokaas, kun nykyään sitä vauhtia voi jopa säädellä!

Jaska on äkäinen, koska Seba menee läheltä.
Ikiviha koska Seba yritti ohittaa maastossa laukatessa.

Tänään tehtiin valmennuksessa pieniä pätkiä vastalaukkaa ja valmentajan huulilta kirposi mairittelevia kommentteja! Että kuinka hän on niin onnellinen, kun ollaan edistytty niin paljon! No kuule, kiitos vaan itsellesi, ilman Sinua, ei oltaisi tässä! Ei se riitä, että saa hyviä neuvoja ja korjauksia, vaan myös rohkaisua ja kannustusta ja vaikeustaso nousee kuin varkain, ettei tätiratsastaja edes tajua sitä! Eka valmennuksessa tätiratsastaja ilmoitti, että me ei sitten laukata, koska kammo, mutta silti laukattiin ja täti melkein parkui onnesta! Ja enää ei riitä että laukataan, vaan tehdään täsmälliset nostot ja tehtäviä! Miettikää, tehtäviä! Ihana Valmentaja, joka ymmärsi heti alusta lähtien, että väkisin ei voi tehdä semmoista, mihin ei pysty vaan pikkuhiljaa, pala palalta rakentaen. Sama koskee ihan kaikkia valmentajia, jotka ovat meitä auttaneet! Ihan tässä tätiratsastaja meinaa herkistyä, koska Teidän avulla itse omalla tekemisellään on tähän tilanteeseen päässyt. Toki on myönnettävä, että Jaskan potentiaalilla se olisi paljon pidemmällä ja taitavampi paremmalla ratsastajalla, mutta toisaalta, yhdessähän tässä opitaan ja omaksi ilokseen täti tätä harrastaa, ei ole edes tarkoitus häikäistä kisakentillä!

Vieläkö on villihevosia?

Valmentajaa nauratti kovasti, kun tätiratsastaja niisti nokkaansa tukkijätkien tapaan (no kuka nyt alkaa jotain nessua kaivamaan kesken ratsastuksen?) ja sanoi, että jos tekisit ton eräässä nimeltämainitsemattomassa paikassa, missä on vähän hienompia hevosia ja parempia ratsastajia joilla on aina kaikki sävy sävyyn ja kaikki ratsastajan naamaa myöten vimpan päälle, niin ne kaikki pyörtyis ja sit teidät suorastaan tuijotettaisi ulos sieltä (kai ne sit virkoaisivat jossain vaiheessa pyörryttyään äärivulgaarisesta toiminasta)! Mitä? Eikö muka muilla erity räkää, kun syketaso nousee? Mitä ne sit tekee? Imee sen takaisin? Laittaa korvatulpat sieraimiin? Tai minitamponit? Tai sit niillä on hihansuut jäykkänä räästä. Päivän parhaat naurut tuli siitä mielikuvasta, kun tätiratsastaja ja hänen pörröinen talvikarvaisuutensa tulisivat pölistelemään irtokarvoja pitkin lämmitettyä maneesia einiinperäänannossa kulmat oikoen ja lätkänpelaajatätiratsastaja niistäisi limat kaaressa kalliille maneesin kumirouhetaimitänäitänytonkaan-pinnalle! Hulvatonta! Vi skrattar på svenska!

Jaska treenaa huulennostelun MM-kisoihin.

Entäs sitten

Kesää odotellessa. Kovasti suunnitellaan pitkiä maastoretkiä ihan uusiin paikkoihin setämiesratsastajan kanssa, toivottavasti toteutuu! Piti jo viime kesänä, mutta... tekosyitä riitti, kun oli kuuma ja kaikkea...

Yhden onnistuneen talvimaastoilun jälkeen.
Sen verran oli hektistä, ettei otettu kuvia kesken lenkin.

Nakkis pääsi valmennuksen jälkeen vaahtokylpyyn ja oli ihan autuaassa mielentilassa, kun kaikki talven aikana kerätty kuona valui viemäriin. Toivottavasti se ei mene piehtaroimaan mutaan, kun huomenna on Vuokraajalla valmennus. Tai toivottavasti Vuokraaja varaa vähän extra-aikaa sillä ajatuksella, että parin sentin mutakerroksen irrottamiseen menee vähän enemmän aikaa kuin perusharjaukseen...