Rakkaat

Rakkaat

torstai 1. lokakuuta 2015

Symbioosi

Onnen kukkulat

Ihan pakko hehkuttaa, kun leijuin tänään taas takaisin pilvilinnoihin! 

Menin tallille ajatuksella, että tehdään vähän länkkäriä tänään ja rentoillaan. Ilmojen haltija meinasi kuitenkin laittaa kapuloita mun rattaisiin kovan tuulen muodossa. Nooh, eipä siinä mitään. Tuumailin, että taluttelen ensin maneesissa kaikessa rauhassa ja otan Jaskan mielen haltuun ja kun polle on täysin rento, niin sitten kapuan kyytiin. Jos ei rentoudu, niin tehdään jalkaisin juttuja. 
En nuku. Olen vaan rento.
 Marssimme siis määrätietoisesti maneesiin, jossa olikin jo pari ratsukkoa. Tuuli vähän puhalteli aluskatteessa, mutta eihän Jaska edes huomannut sitä. Oli jo lähtökohtaisesti niin rentona että. Joten kipusin selkään ja tehtiin tuttuja juttuja. Vielä tuli pari ratsukkoa lisää, joten meitä oli yhteensä viisi pyörimässä siellä! Ja mitä Jaska? No ei mitään! Aiemmin se on saattanut reagoida, kun joku tömistelee laukaten sen takaa. Tänään viuhui ratsukoita sieltä täältä ohi, edestä ja takaa sekä sivulta, eikä Naskaa haitannut yhtään! Sydän! 
Kuuntelen.
Korvat olivat visusti kääntyneet mua kohti, koska heppa oli vaan ja ainoastaan mun kanssa! Toinen sydän! Oltiin lähes symbioosissa, niin täsmällisesti se teki tehtävät ja kuulosteli koko ajan, että mitä seuraavaksi. Kokeiltiin vähän uusiakin juttuja ja nekin meni nappiin. Ja mikä parasta: sekä Jaska että minä, Rauha olimme koko ajan ihan rentona ja mukavasti. Missään vaiheessa ei tullut jännittymismomentteja. Ihan parasta! Ja polle on edistynyt tossa länkkäritouhussa, aina vaan pienemmillä pyynnöillä tapahtuu. Että semmosta, kyllä elämä taas hymyilee ja Jaska on maailman ihanin hevonen! Kyllä meistä vielä jotain tulee, uskokaa pois!

Ruuhka! Osalla hevosista on ajovalot päällä.
Miten musta tuntuu, että joka kerta kun mä laitan Jaskalle länkkärisuitset, se on jo lähtökohtaisesti rento, mutta kun laitan normisuitset niin se (ehkä) kuvittelee, että mä yritän harrastaa sen kanssa jotain kuviokelluntaa (eli kouluratsastusta) ja jännittyy. Ehkä jännityn ite. Ja sit se. Ja sit mä lisää. Huoh. Kuka katkaisisi tämän helvetin kierteen? Pitäisköhän mut hypnotisoida? Ja Jaska myös... Onkohan hevoshypnotisoijia olemassa? Jos on, niin muhun saa ottaa yhteyttä! ASAP!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti