Hyvä hetki. |
Melko hyvä
Sanoi valmentaja hikisen session jälkeen. Tai siis valmentaja-ressu hytisi kylmästä keskipisteessä, kun tätiratsastaja pukkasi huolella soijaa teepaitasillaan ja Jaskakin näytti siltä kuin olisi juuri noussut järvestä. Mutta siis melko hyvä, mikä tarkoittaa tätiratsastajakielellä huippusuoritusta! Olin siis maireana kuin lottovoittaja ja ihan syystä. Mikä kirvoitti kehut valmentajan huulilta? No. Mentiin kuolaimella jo toisena päivänä peräkkäin, eikä pään viskelystä ja valtaisasta protestoinnista tahi jännittymisestä ollut tietoakaan vaan polle hyväksyi tuntuman (ainakin välillä) ja joskus jopa hakeutui kohti kuolainta. Tätiratsastajan käsi oli rennompi kuin aikaisemmin eikä siten häirinnyt herkkäsieluista hevoistaan. Tämäkin johtunee kasvaneesta luottamuksesta ratsua kohtaan. Että ei se ole koko ajan lähdössä lapasesta vaan kuuntelee ja odottaa, mitä siltä pyydetään. Ehkäpä tätiratsastajan kehonhallinta ja istunta ovat parantuneet sekä apujen käyttö täsmentynyt. Ehkäpä. Tai sitten kaikki oli vain sattumaa ja Jaska meni vahingossa hyvin. Vaihtoehto sekin. Yhteistyö oli kuitenkin hyvää ja polle hallinnassa. Valmentajan sanoin: nythän sä pystyt jo ratsastamaan sitä! Vau!
Toinen hyvä hetki. |
Ja kolmas. |
Voiko tätä edes todeksi uskoa? Superonnistuneen valmennuksen jälkeen oli helppo hymyillä! |
Miksi kuolaimella? No siksi, että tätiratsastaja todisti omin silmin kuinka ratsuttaja sai Jaskan kulkemaan kuin paraskin koulupolle vailla vastustelua ja epämukavuutta. Siis kuolaimella. Pakkohan sitä oli sitten itsekin kokeilla ja kokeilusta jäi varsin positiivinen vaikutelma. Eihän se toki niin hienosti mennyt kuin pro-tason ratsasastajalla, mutta tuli sieltä kuitenkin ne neljä hyvää askelta ja täti oli taivaissa! Eka valmennus (oli kaksi valppaa peräkkäisinä päivinä) meni jopa niinkin hyvin, että valmentajakaan ei ollut nähnyt Jaskan menevän siinä kuuluisassa peräänannossa niin pitkää pätkää kerrallaan! Voitte kuvitella, miten tätiratsastaja oli onnessaan! Ei meinannut naama riittää, kun niin leveästi hymyilytti!
Jaska vaahtokylvyn jälkeen. Kylläpä muuten polle nautti pesusta! |
Paras palkinto ikinä! |
Muikeana. Paitsi Jaska, joka on ihan finaalissa. |
Ja mitä tapahtuikaan sen jälkeen, kun Jaska oli käynyt vaahtokylvyssä?
Hieman elävää kuvaa valmennuksesta:
Vau, hienoa menoa noissa kuvissa! Kehitysaskelet ratsailla sitten ovat niin makeaa mannaa, etenkin tätiratsastajille. Tiedän, koska olen sellainen itsekin. Itse taidan joutua aloittamaan taas alusta, koska en ole ratsastanut puoleen vuoteen.
VastaaPoista