Nelijalkaiset terapeutit: Joko siitä on vuosi?

Mä haluun semmosia herkkiä kuvia. -Rauha-
Mä haluun sen horsman. -Jaska-

Vuosipäivä!

Niin se aika vaan rientää. Pari päivää sitten oli kulunut tasan vuosi ensikohtaamisestamme ja kavioliittomme solmimisesta. Olemme taapertaneet sekä ylämäkeen että alamäkeen ja oppineet toisiltamme aika paljon. Suhteemme on kehittynyt toivottuun suuntaan eikä suurempia kriisejä ole ollut. Paljon mukavampaa on tehdä hommia Jaskan kanssa nyt kuin vuosi sitten, tunnetaan toisemme paremmin ja luotetaan toisiimme. Jaska on myös kehittynyt ratsun urallaan, nyt onnistuu jopa vauhdin säätely eikä laukastakaan tarvitse kiihtyä joka kerta. Ja muutenkin se on paremmin ratsastettavissa kuin vuosi sitten, ei sitä enää oikein muistakaan, millaista se oli silloin. Paitsi että se oli aika kamalaa!

Ja tällein sä saat pöyhkeän otsatukan!

Onhan tässä paljon saavutettu ja moni alkuvaiheessa jännittänyt juttu on muuttunut arkipäiväksi, kuten maneesissa ratsastaminen, laukkaaminen, taluttaminen, kentällä ratsastaminen ja moni muu asia, mitä ei edes enää muista jännittäneensä! Paljon kivempaa on olla, kun ei ole koko ajan perhosia mahassa. Mä oon sitä mieltä, että huvipuistot on jännittämistä varten, ei hevoset!

Kaunis Jaska!

Kertoo varmaan jotain suhteemme laadusta, että Jaska tulee reippaasti portille laitumelta, kun olen siellä viheltelemässä. Paitsi tänään. Siellä se vilkaisi kerran muhun päin laitumen perimmäisestä nurkasta ja jatkoi syömistä ja kaverin kanssa rapsuttelua. Kiva. Antoi se sentään sitten nätisti kiinni eikä sännännyt karkuun, onneksi. Siihen olisi murentunut meikätädin itsetunto hevosen omistajana. Että kun se ei haluu ees olla mun kaa, yhyy!

Mulla on nyt parempaa tekemistä kuin tulla johonkin portille.

Karvat vaan pöllysi, kun hepat vähän hoitaa!

Vuosipäivämme kunniaksi Jaska sai hypätä esteitä, kuskina Uhri. Minähän en vielä hyppää Jaskalla, mutta kyllä se ajatus jo viipyilee mieleni sopukoissa, ehkäpä yllätän itseni jonain päivänä...

Onks tää hyvä ilme?

Mites tää? Jos olisin niinku ylväänä tässä?

Alla oleva videolla taas Jaskan tyylinäytteitä. Eka kertaa meni sarjaa ja hieman kaukaa ponnisti toiselle esteelle, mutta yli meni (huh!), mä olin niin järkyttynyt, että unohdin kääntää kameraa :D Muuten meni tosi hienosti, eikä polle kuumunut, oli kenties hieman innoissaan, mutta sehän on vaan hyvä merkki, eikö!