Kattila!

Kissa pihalle

Minulla oli ajatuksena jo, ennen kuin hankimme kissan, että haluan opettaa sen kulkemaan lenkillä valjaissa. Alkuun Nössö oli hieman arka ja ulkoilimme vain koirien tarhassa, kaikkia kovia ääniä piti säikkyä ja monesti kissa halusi sisälle ennen aikojaan. Pikkuhiljaa kissan rohkeus kuitenkin kasvoi ja laajensimme reviiriä. Lenkit ulottuivat jo rantaan ja ns. puron lenkille (pieni polku tontin takana metsässä puron varrella). Siellä on turvallista ulkoilla, kun ei ole vaarana tulla vastaan autoja tai koiria.

Nössön kanssa lenkkeily vaatii kärsivällisyyttä; joitain paikkoja pitää nuuhkia pitkään ja hartaasti, välillä katti kiipeää puuhun, käy purosta juomassa ja joskus Nössö vain istuskelee kannon nokassa ja ihmettelee maailman menoa. Parin sadan metrin matkaan saa helposti kulumaan tunnin verran aikaa.

Kattila

Jo talvella suunnittelin, että kyllähän kissallekin pitää oma aitaus olla, missä saa sitten kesällä viettää aikaa, kun ei sitä aina jaksa narun päässäkään pitää. Niinpä sitten eräänä kesäpäivänä haettiin kanaverkkoa ja alettiin hommiin! Mitään tarkempaa suunnitelmaa kissahäkin rakentamiseen ei ollut, mutta jonkinlainen ajatus mulla oli toki päässä :) Naapurista saatiin korkeat tolpat ja loput puutavarasta löytyi omasta takaa. Teemu rakensi hiekkalaatikon ja "mökin" ja hän auttoi myös mua kun raahattiin puunrunko kiipeilyä varten sinne. Pari päivää meni rakentamiseen ja pari päivää viimeistelyyn, mutta niin oli Kattila valmis ja eikun kissa pihalle!

Eka kerran oltiin Nössön kanssa häkissä vähän aikaa, seuraavana päivänä jonkun aikaa häkissä ja sitten häkin vierellä ja seuraavina päivinä Nössö olikin jo useita tunteja itsekseen valtakunnassaan, toki niin, että joku oli kuitenkin näköetäisyydellä.

Aika hyvin Nössökissa tuntuu viihtyvän Kattilassa, tänään se marssi suoraan häkkiinsä, kun toin sen ulos. Nyt on tosin niin kuuma, että piti välillä viedä se sisälle lepäämään. Mutta mukavahan siellä on katsella lintuja ja jahdata ötököitä ja hiekkalaatikko tuntuu olevan sille ihan paras juttu; saa kaivaa oikeaa hiekkaa ja peittää asiansa siihen!

Tämmöisiä kissanpäiviä meillä siis vietetään, mitäpä sitä ei kissansa eteen tekisi...