Beibisteps

Varasuunnitelma b

Mun piti mennä tänään kiertämään rataa polluxin kanssa, mutta suunnitelma meni ns. vihkoon. Koska a. hevosessa oli vikaa ja b. minussa oli vikaa. Syytän kissaa! Nih!

Hevoinen oli jännittynyt kuin pinkeäksi viritetty viulunkieli, pelkäsi yhtä kentän nurkkaa (taluttelin sitä aluksi ihan vaan huvikseni) ja koska peloitti, niin ei nähnyt tai kuullut mitään ja silloinhan voi vaikka kävellä ihmisen päälle. Koska ei näe eikä kuule. Voi myös pyörähdellä ympäri ja sinkoilla ilmansuuntiin, koska mörköjä. 

Ihminen oli jo valmiiksi väärällä tuulella, koska pääsi tallille liian myöhään, kissakin oli kussut vessalaatikkonsa viereen joten veti vähän huuruun. 

Kirppislöytölänkkärisuitset testissä. 

Huono yhdistelmä siis kaikenkaikkiaan. Vidduundunud täti ja tuntemattomasta syystä herkistynyt hepo. Teimmepä sitten maastakäsin harjoitteita ja pönötettiin sekä teputeltiin siellä pahassa nurkassa, missä oli mörköjä. Ja kyllähän sieltä alkoi taas löytyä rento heppa, kun itse saavutin mielenrauhan (sen jälkeen kun poltin käämini hevosen käveltyä mua päin, olin jo potkaisemassa Jaskaa kinttuun, kun valaistuin. Pim! Ole Rauha niin hevonenkin on Tyyni.). Näin. Vaan eipä nuolaista ennenkuin tipahtaa. Siinä iloisesti morjestin tallikaverille heppaa taluttaessani ja Jaskahan reagoi käteni heilautukseen kuin olisin vetänyt sitä haravalla päin näköä. Että terve! Jouduin sitten heiluttelemaan noin kierroksen verran, jotta äkillinen käteni toiminta lakkasi häiritsemästä hänen hevoisuuttaan (tämä on ns. siedätystä!). Tallikaveri liittyi myös joukkoon heiluttelemaan kättään, joten näytimme varmaan aika fiksuilta. Veturimiehet heiluttaa. Ja heppatädit. Ja ne, joilla on pakkoliikkeitä.

Kävin sitten selässä testaamassa, että toimiiko tuo polle ollenkaan. Ja toimi se, eikä jännittynyt tahi poukkoillut. Teki niinkuin pyydettiin ja rennosti. Melko lyhyeen lopetettiin, kun kellokin oli jo ruoka-aika (hevosen, ei mun). 

Että aina ei mene kuten on suunnitellut, joutuu menemään tilanteen mukaan ja improvisoimaan ja siirtymään varasuunnitelmaan d. Beibisteps ja vielä takaperin! 

Ja onpa muuten eri hyvä, ettei menty sinne radalle. Siellä asustaa kuulemma kolme hirveä. Siinä olis muuten saanut taas täti kyytiä, jos niihin oltais törmätty. Muutkin hepat olivat olleet vähän hermona, joten liekkö hirvet käyneet näyttäytymässä ja järkyttämässä pumpulissa kasvaneita kaviokkaita. Vaikea sanoa. Tai ehkä niistä vaan tuli hajua, mikä sai pienen ponin tolaltaan. Josko sitten seuraavalla kerralla päästäis vähän köpöttelemään tielle. Tai jotain ihan muuta. Tai siltä väliltä. 

Saiskos tästä kivat pidennykset?